Hämeenlinnan Seudun Vesi -konserni

Toiminnan kehittyminen ja tuloksellisuus sekä taloudellinen tilanne

Konsernin liikevaihto oli noin 23,9 milj.€ (2022: 23,9 milj.€), liikevoiton ollessa 0,906 milj.€ (2022: 2,70 milj.€). Konsernin tilikauden tulos oli 1,71 milj.€ tappiollinen (2022: 0,16 milj.€ voitollinen).

Inflaatio, kunnossapito ja toimintavarmuuden parantaminen lisäsivät kustannuksia selvästi budjetoitua enemmän. Kohonneet hinnat johtivat siihen, että kaavailtuja verkostoinvestointeja ei kyetty toteuttamaan investointiohjelman mukaisesti. Lisämenoja yhtiölle aiheutti Ukrainan sodasta johtuva lisäpanostus toimintavarmuuden ja turvallisuuden kehittämiseen. Konsernin tulopuoli toteutui budjetoitua pienempänä liittymismaksukertymän romahtamisen ja vedenkulutuksen vähenemisen vuoksi.  

Verkostoinvestointien kokonaisvolyymi oli 5,5 milj.€ (2022: 5,3 milj.€), josta noin 5,1 milj.€ (2022: 4,3 milj.€) kohdistui verkostosaneerauksiin. Merkittävimpinä saneerauskohteina olivat Hämeenlinnassa Luukkaanlahden tuloviemärin saneerauksen ensimmäinen vaihe, Teerentien metsälinjan saneeraus, Aleksis Kiventien ympyräalueen verkostosaneeraukset, Aulangon vesistön alittavan paineviemärin uusiminen sekä Hämeentien verkostosaneeraus. Akaassa toteutettiin Hirvialhon vaiheen 2 saneeraus sekä aloitettiin Istosperäntien vesijohdon saneeraus ja Hattulassa toteutettiin Merventien verkostosaneeraus. Hämeenlinnassa verkoston uudisrakentamiskohteita ei valmistunut, sillä Alilaurilan asemakaavan toteutus viivästyi yhtiöstä riippumattomista syistä. Akaassa saatiin päätökseen Marssitien vesihuoltoverkostojen rakentaminen.

Laitosinvestoinnit olivat yhteensä 5,2 milj.€ (2022: 11,1 milj.€), joista merkittävimpänä saatiin urakoiden osalta päätökseen Paroisten puhdistamon saneeraus- ja laajennushanke ja Kaupunginpuiston pääpumppaamon saneeraus. Lisäksi Hämeenlinnassa käynnistyi Viittakiven pohjavesilaitoksen rakentaminen, joka valmistuu vuoden 2024 aikana. Akaan puhdistamolla uusittiin lietteenkuivauksen polymeerilaitteisto. Lisäksi laitoskohteissa tehtiin useita pienempiä laite- ja laitossaneerauksia.  

Käyttövettä pumpattiin toimintavuoden aikana omaan verkostoon 5 590 168³ (2022: 5 744 742 m³). Veden kokonaismyynti oli 4 769 125 m³ (2022: 4 898 463 m³), josta naapurikuntiin ja osuuskunnille myytiin vettä yhteensä 103 075 m³ (2022: 113 408 m³). Lisäksi vettä johdettiin vähäisiä Valkeakoskelle varavesilinjojen veden vaihtumisen turvaamiseksi. Laskuttamattoman veden osuus oli toimintavuonna 16,5 % (2022: 16,7 %) verkostoon pumpatusta vesimäärästä. Verkostohuuhteluiden ja muun yleisen vedenkäytön (mm. katujen pesu, sammutusvesi) osuus verkostoon pumpatusta vesimäärästä oli noin 1,3 % (2022: 1,1 %). Vuodoista johtuvan laskuttamattoman myynnin osuudeksi muodostui noin 15,2 % (2022: 15,6 %).

Vesijohtovuotoja yhtiön omassa verkostossa oli 42 kpl (2022: 31 kpl), niitä korjattiin kaiken tyyppiset vesijohtovuodot huomioiden 47 kpl (2022: 38 kpl). Paineviemärivuotoja yhtiön omassa verkostossa oli 2 kpl (2022: 2 kpl).

Uusia liittymissopimuksia tehtiin 69 kpl (2022: 144 kpl), mikä on nykymuotoisen yhtiön pienin lukumäärä.

Talousveden laatuvaatimukset täyttyivät toimintavuoden aikana.  Velvoitetarkkailunäytteistä analysoitiin kolme laatutavoitteiden (rauta/sameus) ylitystä (2022: 3 kpl). Analyysitietoja käytettiin hyväksi verkoston huuhteluiden kohdentamisessa. Toimintavuonna jatkettiin Alajärven säännöstelyn muutossuunnittelua, jonka tarkoituksena on varmistaa tekopohjavedentuotanto ottamalla huomioon ilmastonmuutoksen vaikutus järven säännöstelyssä.

Jätevettä käsiteltiin yhtiön jätevedenpuhdistamoilla yhteensä 8 478 068 m³ (2022: 8 625 537 m³) ja laskutettiin 4 651 837 m³ (2022: 4 780 255 m³). Laskuttamattoman jäteveden osuus käsitellystä jätevesimäärästä oli 45 % (2021: 46 %). Laskuttamattoman jäteveden määrä johtuu sadeperäisten vesien pääsystä jätevesiviemäriin ja edelleen jätevedenpuhdistamoille. Vuotuisiin eroihin vaikuttavat erityisesti erot sadannassa ja sulannassa.

HS-Vesi käsittelee merkittävän osan haja-asutusalueilla muodostuvista erilaisista kiinteistöjen jätevesilietteistä. Paroisten, Toijalan ja Lammin jätevedenpuhdistamoille sekä Hauhon vastaanottoasemalle tuotiin käsiteltäväksi yhteensä 27 416 m³ (2022: 36 219 m³) umpikaivolietettä ja 9 796 m³ (2022: 9 896 m³) sakokaivolietettä.

HS-Vesi valmisteli ehdotukset Hämeenlinnan ja Hattulan toiminta-alueiden päivittämiseksi huhtikuussa 2023 ja toimitti ne omistajien päätöksentekoon, missä ne eivät ole vielä edenneet. Akaassa toiminta-alue on päivitetty 2021.

Verkostojen kunnossapidon ja saneerauksen kohdentamisen tarkentamiseksi tehtyä verkkotietojärjestelmän ja sen mobiilisovelluksen kehitystyötä ja jalkautusta yhtiön suunnittelu- ja verkostoyksiköissä jatkettiin. Kehitetty toimintamalli herättää edelleen alalla yleistä mielenkiintoa ja sitä on esitelty useissa eri tilaisuuksissa vesihuoltolaitoksille, konsulteille ja viranomaisille. Toimintavuonna jatkettiin projektia, jonka tavoitteena on vähentää kiinteistöiltä jätevesiviemäriin johdettavan huleveden määrää. Esiselvityksiä tehtiin yhteensä 492 kpl. Erottelukehotuksia on tällä hetkellä annettu yhteensä 96 kpl, joista erottelun on tehnyt 50 kpl. Korotettua jätevesimaksua laskutetaan tällä hetkellä yhteensä 41 liittymältä.

Perusmaksujen osalta yhtiö teki päätöksen, jonka mukaan korotettuja perusmaksuja aletaan 1.3.2023 alkaen kerätä haja-asutusalueen kiinteistöiltä. Samassa yhteydessä päätettiin, että haja-asutusalueella aletaan kerätä liittymismaksut 1,5 kertaisena 1.1.2026 alkaen. Korotuksilla parannetaan kustannusten kohdentumista, sillä liittynyttä kiinteistöä kohden haja-asutuksen maksukertymä on noin 40 % pienempi ja verkosto-omaisuuden jälleenhankintahinta noin kaksinkertainen kaava-alueisiin verrattuna.

Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta

Toimintavuoden aikana yhtiö rahoitti useita tutkimus- ja kehittämishankkeita. Suurin panostus kohdistui Tampereen yliopiston vesihuoltopalveluiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioklusterin toiseen vaiheeseen (VEPATUKI2). Lisäksi yhtiö oli mukana mm. vesihuoltolaitosten kiertotaloutta koskevan tiekartan laadinnassa (Afry Finland Oy) ja Vesilaitosyhdistyksen kehittämisrahaston osittain rahoittamassa selvityksessä, jossa arvioitiin direktiiviehdotuksen haitallisten aineiden kustannuksia Paroisten puhdistamolla. HS-Vesi osallistui myös Tampereen Veden tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään diplomityönä etäluettavien vesimittarien datan hyödyntämistä. Lisäksi Aalto yliopiston jätevedenpuhdistuksen suoria kasvihuonekaasupäästöjä koskeva tutkimushanke jatkuu.  

Yhtiön rahoittaman ulkoisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisvolyymi oli n. 29 000 euroa. Tämän lisäksi yhtiössä on toteutettu oman toiminnan kehittämishankkeita osana käyttötoimintaa. HS-Vesi on myös Vanajavesisäätiön pääyhteistyökumppani, jolle annettiin toimintavuonna ylimääräinen 5 000 euron avustus.

Tunnusluvut taloudesta, henkilöstöstä

Konsernin tulot olivat toimintavuonna 23 892 358,91 € (2022: 23 937 811 €). Liikevaihdosta 16 173 441 € eli 67,7 % (2022: 15 651 561 €, 65,4 %) muodostui veden ja jäteveden käyttömaksuista. Perusmaksujen osuus liikevaihdosta oli 5 102 500 € eli 21,4 % (2022: 4 563 941 €, 19,1 %). Omistajakunnilta perittiin korvausta hulevesiviemäröintipalveluista 1 511 476,08 € (2022: 1 491 220,40 €).

Muut kuin taloudelliset tunnusluvut ympäristövaikutuksista

Paroisten jätevedenpuhdistamon toimintaa vuoden 2023 alkupuolella häiritsi käynnissä oleva saneeraushanke, minkä vuoksi fosforin poistotehossa (96 %) jäätiin niukasti ympäristöluvan vaatimuksesta (97 %) ensimmäisellä vuosikolmanneksella. Kokonaistypen poistotehon lupaehto (70 % vuosikeskiarvona) sen sijaan täyttyi huolimatta siitä, että typenpoistoprosessin käyttöönotto ajoittui pääurakan myöhästymisen vuoksi kevääseen. Tehostamishankkeessa puhdistamolle asennettu UV-desinfektio paransi puhdistettujen jätevesien hygieenistä laatua merkittävästi. Paroisilla lietettä aumakompostoitiin yhteensä 4 902 (2022: 4 375 tn) ja ulkoiseen käsittelyyn (Gasum Oy) toimitettiin lietettä yhteensä 2 445 tn (2022: 2 302 tn).;

Akaan jätevedenpuhdistamon viemäröintialueella lumien sulaminen ja syksyn runsaat sateet kuormittivat ajoittain sekä viemäriverkostoa että jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamon ohitusvesien käsittely-yksikkö toimi hyvin ja lupaehdot täyttyivät biologisen hapenkulutuksen ja fosforin osalta kaikkina vuosineljänneksinä viemäriylivuodoista huolimatta. Akaan jätevedenpuhdistamon viemäröintialueen runsaat vuoto- ja hulevedet edellyttävät jatkossakin toimenpiteitä sekä yhtiön että kiinteistöjen viemäriverkostoissa. Toimintavuonna tehtiin selvityksiä typenpoiston tehostamiseksi, sillä puhdistamolla ei aina päästä typen jäännöspitoisuuden lupaehtoon prosessilämpötilan ollessa vähintään 12 astetta. Toimintavuonna myös poistotehon vaatimus (50 % vuosikesiarvona) ei täyttynyt.  Akaan jätevedenpuhdistamolla muodostuneet jätevesilietteet 2 045 tn (2022: 2 150 tn) käsiteltiin kokonaan ulkopuolisella (Gasum Oy) lietteenkäsittelylaitoksella.   

Lammin puhdistamo toimi hyvin ja lupaehdot täyttyivät. Puhdistamo täytti myös nitrifikaatiolle asetetut tavoitearvot. Lammilta toimitettiin lietettä yhteensä 605 tn (2022: 692 tn) ulkoiselle käsittelijälle (Gasum Oy).

Viemäriverkostossa tapahtuvien ylivuotojen määrä palautui lähelle tavanomaista tasoa. Akaan viemäröintialueella ylivuotoja tapahtui yhteensä noin 11 400 m³ (2022: 26 100 m³) ja Paroisten viemäröintialueilla yhteensä noin 147 m³ (2022: 9 500 m³). Lammin viemäröintialueelle verkostoylivuotoja ei tapahtunut (2022: 0 m³).

Pumppaamojen virtaamatietojen analysoinnin perusteella kunnossapitoa kohdennettiin siten, että riski sulamisvesistä johtuville ylivuodoille on Paroisten viemäröintialueella aiempaa pienempi. Akaassa ylivuotoja vähennetään kohdennetuilla verkostosaneerauksilla seuraavien vuosien aikana.  

Sulamis- ja sadevesistä aiheutuneet ylivuodot ja Paroisten puhdistamon saneeraushankkeesta johtuva puhdistustuloksen heikkeneminen ensimmäisen vuosikolmanneksen ajan pitivät vesistökuormituksen vuoden 2019 tasolla. Vesistökuormitus sisältää verkostoylivuotojen ja mahdollisten puhdistamo-ohitusten kuormat. 

HS-Vesi liittyi tammikuussa 2023 jätevedenpuhdistuksen vapaaehtoiseen green deal-sopimukseen vuoteen 2027. Yhtiö sitoutui kuuteen tavoitteeseen, joiden toteutumista arvioidaan vuosittain osana vuosikertomusta.

Kaikkien kolmen jätevedenpuhdistamon ja niiden viemäröintialueiden SSP-kartoitukset ja toimenpideohjelmat riskien vähentämiseksi päivitettiin suunnitelman mukaisesti.

Rakenne- ja rahoitusjärjestelyt ja omat osakkeet

HS-Vesi omistaa kaikki HS-Hulevesipalvelut Oy:n osakkeet. Yhtiö teki tilivuoden päättyessä HS-Hulevesipalvelut Oy:lle 70 000 euron sijoituksen vapaan oman pääoman rahastoon.

Emoyhtiön osakkeet

Yhtiön kaikki osakkeet (150 228 kpl) ovat Hämeenlinnan ja Akaan kaupunkien ja Hattulan kunnan omistuksessa. Käytössä on vain yksi osakelaji, jolloin kaikki osakkeet tuottavat yhdenmukaiset oikeudet.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Yhtiö on hakenut lainatakauksia omistajakunnilta kahdelle eri lainalle, joista toinen laina kohdistuu rahoitusjärjestelyyn eikä lisää yhtiön velkapääomaa. Investointeihin kohdistuva laina (2,7 milj.€) on tarkoitus nostaa kevään 2024 aikana.

Yhtiön toimitusjohtajana aloitti Ari Kaunisto 1.3.2024 edellisen toimitusjohtajan siirtyessä muihin tehtäviin.

Arviot konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Toimintavuonna talousvettä myytiin kiinteistöille noin 2,6 % ja niiden jätevesiä puhdistettiin noin 2,7 % vähemmän kuin vuonna 2022. Myynnin pieneneminen johtui mm. energian hinnan kohoamisesta, mikä on vähentänyt veden kokonaiskäyttöä kotitalouksissa. Talousveden ja jäteveden myynnin volyymin arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna vuoden 2023 tasolla, jos väestömäärän kasvu yhtiön verkostoalueilla pysyy maltillisena. Säästävien vesikalusteiden käytön lisääntyminen kiinteistöjen taloteknisten saneerausten myötä kompensoi vähäisestä asukasmäärän kasvusta aiheutuvaa vedenkulutusta. Liittymismaksukertymän arvioidaan yleisen taloustilanteen heikkojen näkymien vuoksi pysyvän poikkeuksellisen alhaisena. Toiminta-alueen liittymättömien kiinteistöjen kannustaminen liittymiseen ei lisää liittymismaksukertymää nopeassa aikataulussa.

Ukrainassa käynnissä oleva sota ei ole välittömästi vaikuttanut kriittisten kemikaalien tai materiaalien saatavuuteen, mutta sota on lisännyt käyttöhyödykkeiden hankintakustannuksia ja toimitusaikoja. Sodasta kerättyä tietoa on käytetty hyväksi varautumisen ja turvallisuuden kehittämisen suunnittelussa ja sen pohjalta tehtävät toimenpiteet lisäävät yhtiön kustannuksia myös tulevina vuosina. Kustannuksia lisää osaltaan myös EU:n verkko- ja tietoturvadirektiivin (ns. NIS2-direktiivi) toimeenpano, jonka velvoitteet tulevat voimaan lokakuussa 2024.

EU:n jätevesidirektiivin uudistamistyö on loppusuoralla ja sen odotetaan valmistuvan kevääseen 2024 mennessä. Direktiiviuudistus lisännee seuraavan 20 vuoden aikana investointeja jätevesien puhdistusprosessiin Paroisten ja Akaan puhdistamoilla. Kyseisille puhdistamoille tulee myös velvollisuus panostaa energiansäästöön ja lisätä jätevesistä ja sen puhdistuksen sivuotteista tuotettavan energian määrää joko uusien investointien tai ostopalveluiden avulla. Lisäkustannusten suuruus ja aikataulu täsmentyvät direktiivin valmistumisen myötä.

Puhdistamolietteestä valmistettujen lannoite- ja maanparannusvalmisteiden hyödyntäminen maataloudessa on viime vuosina vaikeutunut elintarvikeyritysten asettamien käytön kieltojen vuoksi. Vesiyhtiön Paroisilla valmistama maanparannuskomposti ja kompostimulta on toistaiseksi saatu täysin hyödynnettyä. Vuoden 2023 alkupuolella tuli voimaan lannoitelain pohjalta ns. fosforiasetus, joka ensimmäistä kertaa säätelee mm. puhdistamolietteestä valmistettujen kasvualustojen fosforipitoisuuksia viherrakentamisessa. Raja-arvot astuvat voimaan vuoden 2027 alussa ja niiden arvioidaan vähentävän puhdistamolietteen käyttöä. Lokakuussa 2023 tuli voimaa asetus lannoitevalmisteista, mikä osaltaan lisää sääntelyä puhdistamolietteestä valmistetun maanparannuskompostin käytöstä peltoviljelyssä. Vaikka sota Ukrainassa on tuonut esille aiempaa paremmin puhdistamolietteen arvon fosforin ja typen lähteenä, sen sisältämien ravinteiden hyötykäyttö maataloudessa ja viherrakentamisessa on muutostilanteessa. Tämä yhdessä ennakoidun jätevesidirektiivin energiaomavaraisuusvaatimuksen kanssa lisää yhtiön puhdistamolietteen käsittelyn ja loppusijoituksen kustannuksia. Paroisten puhdistamon osalta mädätyksen jatkoa arvioidaan lähivuosina, sen jälkeen kun on otettu käyttöön lämmön talteenotto puhdistetuista jätevesistä. Omasta mädätteen kompostoinnista on tarkoitus muutaman vuoden sisällä luopua ja käyttää vapautuva kompostikenttää aurinkoenergian tuotantoon.

Paroisten puhdistamon saneerauksen ja tehostamisen valmistuttua yhtiö tehostaa Akaan jätevedenpuhdistamon typenpoistoa. Energiatehokkuuden parantamiseksi yhtiö tulee tulevaisuudessa korvaamaan Akaan puhdistamon öljylämmityksen vesilämpöpumpulla. Lämpöpumpun asentaminen edellyttää puhdistamolla LVI-tekniikan osittaista uusimista.

Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti tammikuussa 2020 hankkeen kansallisen vesihuoltouudistuksen toteuttamiseen. Hankkeella etsitään ratkaisuja Suomen vesihuollon uudistamiseen ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Tavoitteena on varmistaa kaikille vesihuoltolaitosten asiakkaille turvallinen ja laadukas vesihuolto sekä edistää mm. uuden teknologian keinoin vesihuollon energia- ja resurssitehokkuutta. Kansallisen vesihuoltouudistuksen toimenpanosuunnitelma valmistui vuonna 2022 ja sen pohjalta on aloitettu maa- ja metsätalousministeriön johdolla vesihuoltolain uudistamisen ensimmäinen vaihe. Sen rinnalla jatketaan muiden toimintasuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamista. Kansallisen vesihuoltouudistuksen lopullinen sisältö ja vaikutus yhtiön toimintaan selviää tulevina vuosina. Lähtökohtaisesti HS-Vedellä on hyvät edellytykset vastata kansallisen vesihuoltouudistuksen mukaan tuomiin muutoksiin.

Veden toimitusvarmuuden parantamiseksi yhtiön on lisättävä vedenhankinnan kapasiteettia tilanteessa, jossa yhtiön päävedenottamo on poissa käytöstä. Kapasiteetin kasvattamiseksi selvitetään mahdollisuuksia vedenoton lisäämisen olemassa olevilla kaivoalueilla. Tämän lisäksi tehdään pohjavesitutkimuksia uusien ottamoiden perustamiseksi. Uusien alueiden käyttöönotto voi kestää tutkimuksineen ja lupaprosesseineen 5 – 10 vuotta. Osassa pohjavedenottamoita on varauduttava raudan ja mangaanin poistoon. Lisäksi yhtiö valmistelee lupahakemusta Alajärven säännöstelymääräysten muuttamiseksi. Uudella luvalla pyrittäisiin varmistamaan vedenhankinnan toimintavarmuutta perättäisinä kuivina vuosina sekä vähentämään kevättalven pakollista pinnanlaskua vähälumisina talvina. Tulevaisuudessa on varmistettava myös Akaan vedenhankinta etenkin mahdollisissa vedenhankinnan erityistilanteissa. Koko eteläisen Pirkanmaan vedenhankinnan toimintavarmuuden parantamiseksi alueelle on hankittava talousvettä Tampereen suunnasta joko tekopohjavetenä (Tavasen hanke) tai ostamalla käsiteltyä pintavettä Tampereen Vedeltä. Myös HS-Vedellä on tarve pienehköön lisävedenhankintaan Tampereen suunnasta.

Ylävesisäiliöiden saneeraaminen jatkuu. Lähivuosina saneerataan Parolan ja Kalvolan vesitornit. Pohjavesilaitosten ja pk-asemien saneerausta jatketaan erikseen ylläpidettävän saneerausohjelman mukaisesti.

Oman toiminnan ohjaaminen ja suuntaaminen nykyistä enemmän ennakoivaan kunnossapitoon palvelee hyvin häiriöttömän vesihuollon vaateita. Verkostojen saneerauksen ja kunnossapidon kohdentamista toteutetaan yhtiössä kehitetyillä omaisuuden hallinnan toimintaprosesseilla. Verkostojen kuntotietojen kerääminen priorisoidaan toiminnan tai tavoitteiden kannalta tärkeille verkosto-osille, silloin kun kuntotietoa ei ole olemassa. Kerätyn tiedon perusteella päätetään kunnossapidon ja saneerauksen tarve ja arvioidaan mahdolliset lisäpanostustarpeet. Jätevesiviemäröinnissä ovat erityisen ongelmallisia puhdistamoille ja jätevedenpumppaamoille suuren virtaamapiikin aiheuttavat vesijakeet. Niitä tulee sekaviemäröidyiltä kaupunginosilta, kaduilta ja toreilta sekä kiinteistöjen piha-alueilta. Huonokuntoiset jätevesiviemärit vuotavat lisäksi sisäänpäin. Haasteena on saada myös kiinteistöjen omistajat uusimaan vuotavat tonttiviemärinsä. Vuotovesien määrään on vaikeaa vaikuttaa lyhyellä aikavälillä. Työn arvioidaan kestävän useita vuosia.

Yhtiössä käynnistyi vuoden 2021 aikana pilot-hankkeena projekti, jossa selvitetään soveltuvia etämittauksen käytäntöjä ja tiedonsiirtotapoja.  Hanke aloitetaan isommista vedenkuluttajista kanta-Hämeenlinnan alueelta ja kokemusten pohjalta päätetään etenemisestä ja aikataulusta. Todennäköisesti etämittaukseen siirrytään vähitellen pääasiassa vesimittarien vaihtorytmiin perustuen.

Henkilökunnan vaihtuvuus ja hiljaisen tiedon siirto pyritään turvaamaan jatkossa likimain nykyisen suuruisella henkilömäärällä. Henkilökuntarakenteeseen voi tulla vähäisiä muutoksia tulevaisuudessa, mutta pääosin nykyisellä organisaatiorakenteella selvittäneen lähivuodet.

Yhtiön kolme merkittävintä riskiä ovat:

• riski vakavaksi häiriöksi toimitettavan talousveden laadussa
• riski toimitusvarmuudesta, jos yhtiön päävedenottamo ei ole käytettävissä
• riski ettei ole tarvittavia resursseja verkostojen riittäväksi uusimiseksi

Ylläkuvattuja ja muita määriteltyjä riskejä pyritään hallitsemaan linjaorganisaatiossa käytettävissä olevin keinoin. Riskienhallinnan kannalta on myös tärkeää kerätä asiakaskunnan keskuuteen ns. mainepääomaa, mikä tarkoittaa vähintään yhtä laajaa tiedottamista ja näkyvyyttä kuin tähän asti. Näin menetellen vesihuoltolaitoksen maine kestää myös väistämättä silloin tällöin toistuvat asiakkaille asti näkyvät toimitus- ja muut häiriöt.

Emoyhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat

Kertomusvuoden varsinainen yhtiökokous pidettiin 17.5.2023. Yhtiökokouksen valitsemina hallituksen jäseninä ja heidän varahenkilöinään ovat toimineet Henna Hanka (Jukka Saario), Pasi Honkanen (Ulla-Maija Silven), Saila Kallioinen (Jouko Rytkönen), Kari Kamppinen (Lauri Siukola), Mirja Piiroinen (Juha Torvinen), Veli-Pekka Verho (Teemu Koskinen) ja Matti Vuorinen (Marko Paasu). Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin Erkki Yli-Rantala (KTM, KHT) ja BDO Oy. Varatilintarkastajiksi valittiin Henry Kampman (KTM, KHT) ja BDO Oy.

Hallituksen puheenjohtajana toimi Henna Hanka ja sihteerinä yhtiön toimitusjohtaja Jukka Meriluoto. Lisäksi omistajakuntien kaupungin-/ kunnanjohtajilla oli osallistumisoikeus hallituksen kokouksiin. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 10 kertaa.   

Hallituksen esitys emoyhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi sekä esitys mahdollisesta muun vapaan oman pääoman jakamisesta

Emoyhtiön tilikauden tulos on -1 583 779,03 € (162 306,96 €) ja voitonjakokelpoiset varat 33 050 190,71 € (34 482 273,84 €). Hallitus ehdottaa, että tilikauden tappio kirjataan omaan pääomaan eikä osinkoa yhtiöjärjestykseen perustuen jaeta.