Hämeenlinnan Seudun Vesi -konserni

Toiminnan kehittyminen ja tuloksellisuus sekä taloudellinen tilanne

Konsernin liikevaihto oli noin 24,0 milj.€, liikevoiton ollessa 2,69 milj.€. Konsernin tilikauden tulos oli 162 306,96 euroa voitollinen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsi yhtiön kustannuksia. Materiaalien, tavaroiden ja palveluiden hinnat kohosivat ja siitä seurannut inflaatio lisäsi myös rahoituslainojen korkoja. Kohonneet hinnat johtivat siihen, että kaavailtuja verkostoinvestointeja ei kyetty toteuttamaan investointiohjelman mukaisesti. Lisämenoja yhtiölle aiheutti myös kevään sulamisvesien esille tuomat kunnossapitotarpeet yhtiön viemäriverkostossa. Konsernin taloudellista tulosta pelasti budjetoitua suurempi palvelumyynti ja korkokulujen budjetoitua pienempi kasvu.

Verkostoinvestointien kokonaisvolyymi oli 5,3 milj.€ (2021: 6,4 milj.€), josta noin 4,3 milj.€ (2021: 4,0 milj.€) kohdistui verkostosaneerauksiin. Merkittävimpinä saneerauskohteina olivat Hämeenlinnassa Voutilan asevelikylän vaihe 2, Viipurintien vesihuoltolinjojen saneeraus, Lammin Evontien vesihuoltolinjojen saneeraus, Kartanonpuiston viemärisaneerauksen aloittaminen sekä Papinniityn aluesaneerauksen loppuunsaattaminen. Akaassa saneerattiin Työmiehenkadun ja Orapihlajantien verkostoa sekä käynnistettiin Hirvialhon alueen vaiheen 1 saneeraus. Hämeenlinnassa verkoston uudisrakentamiskohteita olivat mm. Kutilan alueen verkostotyöt, Hattulassa Panssariportin alue ja Akaassa Uusikylän alue II sekä Vuoritie.

Laitosinvestoinnit olivat yhteensä 11,1 milj.€ (2021: 10,5 milj.€), joista merkittävin yksittäinen hanke oli Paroisten puhdistamon saneeraus ja laajennushanke, joka jatkuu vielä vuoden 2023 alkupuoliskolle. Viialan vesitorni korvattiin uudella alavesisäiliöllä sisältäen paineenkorotusaseman. Lisäksi sekalaisia pieniä saneeraustoimenpiteitä tehtiin Akaan puhdistamolla ja yhtiön vedenhankintaan liittyen. Kaupunginpuiston pumppaamon perusparannus käynnistyi toimintavuoden lopussa.

Käyttövettä pumpattiin toimintavuoden aikana omaan verkostoon 5 744 742 m³ (2021: 5 977 900 m³). Veden kokonaismyynti oli 4 898 463 m³ (2021: 4 989 348 m³), josta naapurikuntiin ja osuuskunnille myytiin vettä yhteensä 113 408 m³ (2021: 192 635 m³). Lisäksi vettä johdettiin vähäisiä määriä Janakkalaan ja Valkeakoskelle varavesilinjojen veden vaihtumisen turvaamiseksi. Laskuttamattoman veden osuus oli toimintavuonna 16,7 % (2021: 20,2 %) verkostoon pumpatusta vesimäärästä. Verkostohuuhteluiden ja muun yleisen vedenkäytön (mm. katujen pesu, sammutusvesi) osuus verkostoon pumpatusta vesimäärästä oli noin 1,1 % (2021: 1,6 %). Vuodoista johtuvan laskuttamattoman myynnin osuudeksi muodostui noin 15,7 % (2021: 18,6 %).

Vesijohtovuotoja yhtiön omassa verkostossa oli 31 kpl (2021: 26 kpl), niitä korjattiin kaiken tyyppiset vesijohtovuodot huomioiden 38 kpl (2021: 53 kpl). Paineviemärivuotoja yhtiön omassa verkostossa oli 2 kpl (2021: 6 kpl).

Uusia liittymissopimuksia tehtiin 144 kpl (2021: 136 Kpl). Uudet liittymät painottuivat pientaloihin.

Talousveden laatuvaatimukset täyttyivät toimintavuoden aikana. Velvoitetarkkailunäytteissä ei myöskään ollut laatutavoitteiden ylityksiä (2021: 3 kpl). Analyysitietoja käytettiin hyväksi verkoston huuhteluiden kohdentamisessa. Toimintavuonna jatkettiin Alajärven säännöstelyn muutossuunnittelua, jonka tarkoituksena on varmistaa tekopohjavedentuotanto ottamalla huomioon ilmastonmuutoksen vaikutus järven säännöstelyssä.

Jätevettä käsiteltiin yhtiön jätevedenpuhdistamoilla yhteensä 8 625 537 m³ (2021: 8 871 342 m³) ja laskutettiin 4 780 255 m³ (2021: 4 807 234 m³). Laskuttamattoman jäteveden osuus käsitellystä jätevesimäärästä oli 45 % (2021: 46 %). Laskuttamattoman jäteveden määrä johtuu sadeperäisten vesien pääsystä jätevesiviemäriin ja edelleen jätevedenpuhdistamoille. Vuotuisiin eroihin vaikuttavat erityisesti erot sadannassa ja sulannassa. Toimintavuoden kevät oli sulamisvesistä johtuen poikkeuksellisen märkä.

HS-Vesi käsittelee merkittävän osan haja-asutusalueilla muodostuvista erilaisista kiinteistöjen jätevesilietteistä. Paroisten, Toijalan ja Lammin jätevedenpuhdistamoille sekä Hauhon vastaanottoasemalle tuotiin käsiteltäväksi yhteensä 36 219 m³ (2021: 44 330 m³) umpikaivolietettä ja 9 896 m³ (2021: 8 108 m³) sakokaivolietettä.

HS-Vesi valmisteli ehdotukset Hämeenlinnan, Hattulan ja Akaan vesihuollon toiminta-alueiden päivittämiseksi vuoden 2018 loppupuolella ja toimitti ne omistajien päätöksentekoon vuoden 2019 alkupuolella. Hattulassa uusi toiminta-aluepäätös tehtiin huhtikuussa 2019 ja Akaassa toiminta-alue hyväksyttiin palautteen pohjalta tehdyn päivityksen jälkeen 2021. Hämeenlinnassa päivitysprosessi ei ole edennyt.

Verkostojen kunnossapidon ja saneerauksen kohdentamisen tarkentamiseksi tehtyä verkkotietojärjestelmän ja sen mobiilisovelluksen kehitystyötä ja jalkautusta yhtiön suunnittelu- ja verkostoyksiköissä jatkettiin. Kehitetty toimintamalli herätti alalla yleistä mielenkiintoa ja sitä esiteltiin useissa eri tilaisuuksissa vesihuoltolaitoksille, konsulteille ja viranomaisille. Toimintavuonna jatkettiin projektia, jonka tavoitteena on vähentää kiinteistöiltä jätevesiviemäriin johdettavan huleveden määrää. Vuoden aikana käytiin läpi yhteensä 135 kiinteistöä, joista viisi sai erottelukehotuksen.

Toimintavuonna otettiin käyttöön uusi kirjanpitojärjestelmä ja siirryttiin kuukausipalkkaisten osalta sähköiseen työajan seurantaan, mikä pienensi käsityönä tehtävien työaikaraporttien määrää. Koronapandemian jälkeen toimihenkilöt saivat jatkaa etätyöskentelyä max 2 päivänä viikossa. Yleistyöaikaa noudattavalle kenttähenkilöstölle annettiin mahdollisuus ottaa käyttöön työaikajärjestely, joka mahdollistaa työajassa lyhyet liukumat.

Perusmaksujen osalta yhtiö teki päätöksen, jonka mukaan korotettuja perusmaksuja aletaan 1.3.2023 alkaen kerätä haja-asutusalueen kiinteistöiltä. Samassa yhteydessä päätettiin, että haja-asutusalueella aletaan kerätä liittymismaksut 1,5 kertaisena 1.1.2026 alkaen. Korotuksilla parannetaan kustannusten kohdentumista, sillä liittynyttä kiinteistöä kohden haja-asutuksen maksukertymä on noin 40 % pienempi ja verkosto-omaisuuden jälleenhankintahinta noin kaksinkertainen kaava-alueisiin verrattuna.

Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta

Toimintavuoden aikana yhtiö rahoitti useita tutkimus- ja kehittämishankkeita. Suurimmat panostukset kohdistuivat Tampereen yliopiston vesihuoltopalveluiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioklusterin toiseen vaiheeseen (VEPATUKI2) sekä Aalto yliopiston tutkimushankkeeseen, jossa selvitettiin jätevedenpuhdistuksen suoria kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi yhtiö oli mukana mm. vesihuoltolaitosten kiertotaloutta koskevan tiekartan laadinnassa (Afry Finland Oy), viemäriverkoston ohjaustapojen kehittämistä koskevassa hankkeessa (Aalto yo ja Fluidit Oy) sekä jätevesilietteiden ravinteiden kierron tehostamista ja niiden käsittelyn keskittämistä selvittävässä ns. Järkkihankkeessa (Gasum Oy ja HAMK). Yhtiön tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisvolyymi oli n. 41 000 euroa. Tämän lisäksi yhtiössä on toteutettu oman toiminnan kehittämishankkeita osana käyttötoimintaa. HS-Vesi on myös Vanajavesisäätiön pääyhteistyökumppani.

Tunnusluvut taloudesta, henkilöstöstä

Konsernin tulot olivat toimintavuonna 23 937 811,01 € (2021: 22 506 882,27 €). Liikevaihdosta 15 651 561,00 € eli 65,4 % (2021: 15 401 966,00 €, 68,4 %) muodostui veden ja jäteveden käyttömaksuista. Perusmaksujen osuus liikevaihdosta oli 4 563 941 € eli 19,1 % (2021: 4 361 811,02 €, 19,4 %). Omistajakunnilta perittiin korvausta hulevesiviemäröintipalveluista 1 491 220,40 € (2021: 1 467 643,42 €).

Muut kuin taloudelliset tunnusluvut ympäristövaikutuksista

Paroisten jätevedenpuhdistamon toimintaa vuonna 2022 häiritsivät käynnissä oleva saneeraushanke ja kevään lumensulannasta johtuva poikkeuksellisen suuri tulovirtaama, minkä seurauksena osa jätevedestä jouduttiin kymmenen päivän ajan johtamaan vesistöön ilman toista biologista käsittelyvaihetta. Lisäksi lumen sulamisajan huippuun ajoittunut Katinalan pumppaamon toimintahäiriö lisäsi ylivuotoja edellisvuoteen verrattuna merkittävästi. Näistä syistä toisella ja viimeisellä neljänneksellä fosforin lupaehdoista jäätiin jonkin verran. Paroisilla lietettä aumakompostoitiin yhteensä 4 375 tn (2021: 4 228 tn) ja ulkoiseen käsittelyyn (Gasum Oy) toimitettiin lietettä yhteensä 2 302 tn (2021: 2 765 tn).

Akaan jätevedenpuhdistamon viemäröintialueella lumien nopea sulaminen maalis-huhtikuun aikana kuormitti poikkeuksellisen paljon sekä viemäriverkostoa että jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamon ohitusvesien käsittely-yksikkö toimi hyvin ja lupaehdot täyttyivät biologisen hapenkulutuksen ja fosforin osalta kaikkina vuosineljänneksinä huolimatta kevään viemäriylivuodoista. Akaan jätevedenpuhdistamon viemäröintialueen runsaat vuoto- ja hulevedet edellyttävät lähivuosina toimenpiteitä sekä yhtiön että kiinteistöjen viemäriverkostoissa. Toimintavuonna jatkettiin toimenpiteitä typenpoiston tehostamiseksi, sillä puhdistamolla ei aina päästä typen jäännöspitoisuuden lupaehtoon prosessilämpötilan ollessa vähintään 12 astetta. Akaan jätevedenpuhdistamolla muodostuneet jätevesilietteet 2 150 tn (2021: 2 065 tn) käsiteltiin kokonaan ulkopuolisella (Gasum Oy) lietteenkäsittelylaitoksella.

Lammin puhdistamo toimi hyvin ja lupaehdot täyttyivät. Puhdistamo täytti myös nitrifikaatiolle asetetut tavoitearvot. Lammilta toimitettiin lietettä yhteensä 692 tn (631 tn) ulkoiselle käsittelijälle (Gasum Oy).

Viemäriverkostossa tapahtuvien ylivuotojen määrä edellisvuosiin verrattuna lähes kolminkertaistui johtuen kevään runsaista sulamisvesistä. Akaan viemäröintialueella ylivuotoja tapahtui maalis-huhtikuun aikana yhteensä noin 26 100 m³ (2021: 12 600 m³) ja Paroisten viemäröintialueilla yhteensä noin 9 500 m³ (2021: 387 m³). Lammin viemäröintialueelle verkostoylivuotoja ei tapahtunut (2021: 30 m³). Pumppaamojen virtaamatietojen analysoinnin perusteella kunnossapitoa kohdennettiin siten, että riski sulamisvesistä johtuville ylivuodoille on Paroisten viemäröintialueella aiempaa pienempi. Akaassa ylivuotoja vähennetään kohdennetuilla verkostosaneerauksilla seuraavien vuosien aikana.

Kevään sulamisvesiä aiheuttamat runsaat ylivuodot ja Paroisten puhdistamon saneeraushankkeesta johtuva puhdistustuloksen heikkeneminen lisäsivät vesistökuormitusta vuoden 2018 tasolle. Vesistökuormitus sisältää verkostoylivuotojen ja puhdistamo-ohitusten kuormat.

Kaikkien kolmen jätevedenpuhdistamon ja niiden viemäröintialueiden SSP-kartoitukset ja toimenpideohjelmat riskien vähentämiseksi päivitettiin suunnitelman mukaisesti.

Rakenne- ja rahoitusjärjestelyt ja omat osakkeet

HS-Vesi oli osakkaana Kanta Logistiikka Oy:ssä, joka sulautui toimintavuoden aikana Tuomi Logistiikka Oy:n kanssa. Sen vuoksi Tuomi Logistiikka Oy suoritti HS-Vedelle rahaosuuden (5,90 €) osakkeiden tasaamisesta. HS-Vesi jatkaa Tuomi Logistiikka Oy:n omistajana.

HS-Vesi omistaa kaikki HS-Hulevesipalvelut Oy:n osakkeet.

Emoyhtiön osakkeet

Yhtiön kaikki osakkeet (150 228 kpl) ovat Hämeenlinnan ja Akaan kaupunkien ja Hattulan kunnan omistuksessa. Käytössä on vain yksi osakelaji, jolloin kaikki osakkeet tuottavat yhdenmukaiset oikeudet.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Ei oleellisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.

Arviot konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Toimintavuonna talousvettä myytiin kiinteistöille noin 1,8 % ja niiden jätevesiä puhdistettiin noin 0,6 % vähemmän kuin vuonna 2021. Myynnin odotetaan edelleen jonkin verran laskevan vuonna 2023. Myynnin pieneneminen johtuu energian hinnan kohoamisesta, mikä vähentää veden kokonaiskäyttöä kotitalouksissa. Talousveden ja jäteveden myynnin volyymin odotetaan vakiintuvan kuluvan vuoden jälkeen, jos väestömäärän kasvu pysyy maltillisena. Säästävien vesikalusteiden käytön lisääntyminen kiinteistöjen taloteknisten saneerausten myötä kompensoi vähäisestä asukasmäärän kasvusta aiheutuvaa vedenkulutusta. Liittymismaksukertymä palautuu normaalille tasolle toimintavuoden poikkeuksellisen korkeasta tasosta.

Ukrainassa käynnissä oleva sota ei välittömästi vaikuta kriittisten kemikaalien tai materiaalien saatavuuteen, mutta sota on lisännyt käyttöhyödykkeiden hankintakustannuksia ja toimitusaikoja. Sodasta kerättyä tietoa on käytetty hyväksi varautumisen kehittämisen suunnittelussa ja sen pohjalta tehtävät toimenpiteet lisäävät jonkin verran yhtiön kustannuksia tulevina vuosina.

EU:n uusitun talousvesidirektiivin toimeenpano on käynnistynyt, mutta uudet velvoitteet eivät aiheuta oleellisia muutoksia yhtiön toiminnassa. Sen sijaan komission lokakuussa 2022 tekemä ehdotus uudeksi jätevesidirektiiviksi sisältää elementtejä, joilla on toteutuessaan merkittävä kustannuksia kohottava vaikutus, sillä ehdotus sisältää tiukennuksia mm. typenpoistoon ja puhdistustoiminnan tarkkailuun. Uusina vaatimuksina on haitallisten vierasaineiden (mikropollutantit) poistovelvollisuus ja puhdistamoiden energianeutraalius. Jatkokäsittelyssä ehdotuksen tulee muutoksia ja lisäkustannusten suuruus riippuu lopullisen direktiivin sisällöstä.

Puhdistamolietteestä valmistettujen lannoite- ja maanparannusvalmisteiden hyödyntäminen maataloudessa on viime vuosina vaikeutunut elintarvikeyritysten asettamien käytön kieltojen vuoksi. Vesiyhtiön Paroisilla valmistama maanparannuskomposti ja kompostimulta on toistaiseksi saatu täysin hyödynnettyä. Toimintavuonna lannoitelaki uusittiin, mutta se jätti avoimeksi puhdistamolietteestä valmistetun lannoitteen käytön maataloudessa. Vuoden 2023 alkupuolella tuli voimaan lannoitelain pohjalta ns. fosforiasetus, joka ensimmäistä kertaa säätelee mm. puhdistamolietteestä valmistettujen kasvualustojen fosforipitoisuuksia viherrakentamisessa. Raja-arvot astuvat voimaan vuoden 2027 alussa ja niiden arvioidaan vähentävän puhdistamolietteen käyttöä viherrakentamisessa. Odotuksista huolimatta komission julkaisema jätevesidirektiiviehdotus ei sisältänyt puhdistamolietteen ravinteiden talteenotolle vaatimuksia, vaan niistä tulee myöhemmin omat säädökset. Vaikka sota Ukrainassa on tuonut esille aiempaa paremmin puhdistamolietteen arvon fosforin ja typen lähteenä, sen sisältämien ravinteiden hyötykäyttö maataloudessa ja viherrakentamisessa on muutostilanteessa. Tämä vaikuttanee myös yhtiön puhdistamolietteen käsittelyratkaisuihin lisäten lietteenkäsittelyn ja loppusijoittamisen kustannuksia. Etenkin Paroisten puhdistamon osalta on lähivuosina ratkaistava lietteen mädätyksen ja mädätteen jälkikompostoinnin tulevaisuus. Viimeistään samassa yhteydessä ratkaistaan vesilämpöpumpun käytön laajuus lämmityksessä.

Paroisten puhdistamon saneerauksen ja tehostamisen valmistuttua yhtiö tehostaa Akaan jätevedenpuhdistamon typenpoistoa. On mahdollista, että myös Akaan puhdistamolla typenpoistovaatimus tulevaisuudessa kiristyy. Energiatehokkuuden parantamiseksi yhtiö tulee tulevaisuudessa korvaamaan Akaan puhdistamon öljylämmityksen vesilämpöpumpulla.

Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti tammikuussa 2020 hankkeen kansallisen vesihuoltouudistuksen toteuttamiseen. Hankkeella etsitään ratkaisuja Suomen vesihuollon uudistamiseen ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Tavoitteena on varmistaa kaikille vesihuoltolaitosten asiakkaille turvallinen ja laadukas vesihuolto sekä edistää mm. uuden teknologian keinoin vesihuollon energia- ja resurssitehokkuutta. Kansallisen vesihuoltouudistuksen toimenpanosuunnitelma valmistui vuonna 2022 ja sen pohjalta on aloitettu maa- ja metsätalousministeriön johdolla vesihuoltolain uudistamisen ensimmäinen vaihe. Sen rinnalla jatketaan muiden toimintasuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamista. Kansallisen vesihuoltouudistuksen lopullinen sisältö ja vaikutus yhtiön toimintaan selviää tulevina vuosina. Lähtökohtaisesti HS-Vedellä on hyvät edellytykset vastata kansallisen vesihuoltouudistuksen mukaan tuomiin muutoksiin.

Veden toimitusvarmuuden parantamiseksi yhtiön on lisättävä vedenhankinnan kapasiteettia tilanteessa, jossa yhtiön päävedenottamo on poissa käytöstä. Kapasiteetin kasvattamiseksi selvitetään mahdollisuuksia vedenoton lisäämisen olemassa olevilla kaivoalueilla. Tämän lisäksi tehdään pohjavesitutkimuksia uusien ottamoiden perustamiseksi. Uusien alueiden käyttöönotto voi kestää tutkimuksineen ja lupaprosesseineen 5 – 10 vuotta. Osassa pohjavedenottamoita on varauduttava raudan ja mangaanin poistoon. Lisäksi yhtiö valmistelee lupahakemusta Alajärven säännöstelymääräysten muuttamiseksi. Uudella luvalla pyrittäisiin varmistamaan vedenhankinnan toimintavarmuutta perättäisinä kuivina vuosina sekä vähentämään kevättalven pakollista pinnanlaskua vähälumisina talvina. Tulevaisuudessa on varmistettava myös Akaan vedenhankinta etenkin mahdollisissa vedenhankinnan erityistilanteissa. Koko eteläisen Pirkanmaan vedenhankinnan toimintavarmuuden parantamiseksi alueelle on hankittava talousvettä Tampereen suunnasta joko tekopohjavetenä (Tavasen hanke) tai ostamalla käsiteltyä pintavettä Tampereen Vedeltä. Myös HS-Vedellä on tarve pienehköön lisävedenhankintaan Tampereen suunnasta.

Ylävesisäiliöiden saneeraaminen jatkuu. Lähivuosina saneerataan Parolan ja Kalvolan vesitornit. Pohjavesilaitosten ja pk-asemien saneerausta jatketaan erikseen ylläpidettävän saneerausohjelman mukaisesti.

Oman toiminnan ohjaaminen ja suuntaaminen nykyistä enemmän ennakoivaan kunnossapitoon palvelee hyvin häiriöttömän vesihuollon vaateita. Verkostojen saneerauksen ja kunnossapidon kohdentamista toteutetaan yhtiössä kehitetyillä toimintaprosesseilla osana omaisuuden hallinnan kehittämistä. Verkostojen kuntotietojen kerääminen priorisoidaan toiminnan tai tavoitteiden kannalta tärkeille verkosto-osille, silloin kun kuntotietoa ei ole olemassa. Kerätyn tiedon perusteella päätetään kunnossapidon ja saneerauksen tarve ja arvioidaan mahdolliset lisäpanostustarpeet. Jätevesiviemäröinnissä ovat erityisen ongelmallisia puhdistamoille ja jätevedenpumppaamoille suuren virtaamapiikin aiheuttavat vesijakeet. Niitä tulee sekaviemäröidyiltä kaupunginosilta, kaduilta ja toreilta sekä kiinteistöjen piha-alueilta. Huonokuntoiset jätevesiviemärit vuotavat lisäksi sisäänpäin. Haasteena on saada myös kiinteistöjen omistajat uusimaan vuotavat tonttiviemärinsä. Vuotovesien määrään on vaikeaa vaikuttaa lyhyellä aikavälillä. Työn arvioidaan kestävän useita vuosia.

Yhtiössä käynnistyi vuoden 2021 aikana pilothankkeena projekti, jossa selvitetään soveltuvia etämittauksen käytäntöjä ja tiedonsiirtotapoja. Hanke aloitetaan isommista vedenkuluttajista kanta-Hämeenlinnan alueelta ja kokemusten pohjalta päätetään etenemisestä ja aikataulusta. Todennäköisesti etämittaukseen siirrytään vähitellen pääasiassa vesimittarien vaihtorytmiin perustuen.

Henkilökunnan vaihtuvuus ja hiljaisen tiedon siirto pyritään turvaamaan jatkossa likimain nykyisen suuruisella henkilömäärällä. Henkilökuntarakenteeseen voi tulla vähäisiä muutoksia tulevaisuudessa, mutta pääosin nykyisellä organisaatiorakenteella selvittäneen lähivuodet.

Yhtiön kolme merkittävintä riskiä ovat:

• riski vakavaksi häiriöksi toimitettavan talousveden laadussa
• riski toimitusvarmuudesta, jos yhtiön päävedenottamo ei ole käytettävissä
• riski ettei ole tarvittavia resursseja verkostojen riittäväksi uusimiseksi

Ylläkuvattuja ja muita määriteltyjä riskejä pyritään hallitsemaan linjaorganisaatiossa käytettävissä olevin keinoin. Riskienhallinnan kannalta on myös tärkeää kerätä asiakaskunnan keskuuteen ns. mainepääomaa, mikä tarkoittaa vähintään yhtä laajaa tiedottamista ja näkyvyyttä kuin tähän asti. Näin menetellen vesihuoltolaitoksen maine kestää myös väistämättä silloin tällöin toistuvat asiakkaille asti näkyvät toimitus- ja muut häiriöt.

Emoyhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat

Kertomusvuoden varsinainen yhtiökokous pidettiin 9.5.2022. Yhtiökokouksen valitsemina hallituksen jäseninä ja heidän varahenkilöinään ovat toimineet Henna Hanka (Jukka Saario), Pasi Honkanen (Ulla-Maija Silven), Saila Kallioinen (Jouko Rytkönen), Kari Kamppinen (Lauri Siukola), Mirja Piiroinen (Juha Torvinen), Veli-Pekka Verho (Teemu Koskinen) ja Matti Vuorinen (Marko Paasu). Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin Erkki Yli-Rantala (KTM, KHT) ja BDO Oy. Varatilintarkastajiksi valittiin Henry Kampman (KTM, KHT) ja BDO Oy.

Hallituksen puheenjohtajana toimi Henna Hanka ja sihteerinä yhtiön toimitusjohtaja Jukka Meriluoto. Lisäksi omistajakuntien kaupungin-/ kunnanjohtajilla oli osallistumisoikeus hallituksen kokouksiin. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 9 kertaa.

Hallituksen esitys emoyhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi sekä esitys mahdollisesta muun vapaan oman pääoman jakamisesta

Emoyhtiön tilikauden tulos on 162 306,96 € (120 528,61 €) ja voitonjakokelpoiset varat
34 482 273,84 € (34 319 966,88 €). Hallitus ehdottaa, että tilikauden voitto kirjataan omaan pääomaan eikä osinkoa yhtiöjärjestykseen perustuen jaeta.