Verkostot
Verkostoyksikkö vastaa vesihuoltoverkoston kunnossapidosta, saneerauksesta ja uudisrakentamisesta.
Vesijohtoverkosto
Vesijohtovuotoja etsittiin koko toiminta-alueella viimevuotiseen tapaan mm. mittaustietojen sekä asiakashavaintojen avulla. Vuodonhaussa käytettiin apuna myös vuodonkuuntelulaitteita, mikäli vuotava vesi ei ollut silmin havaittavissa. Ulkopuolisten havaintojen ja asiakasilmoitusten perusteella vuotoja pystyttiin paikantamaan kuitenkin erittäin hyvin.
Vesijohtoverkoston kunnossapitoa ja tiedon keräämistä on tehty mobiilikunnossapitojärjestelmän avulla. Sitä on pyritty tekemään ennakoivasti, tekemällä suunnitelman mukaisia tarkastuksia vesijohtoverkoston hallintalaitteille erillisen verkosto-omaisuuden hallintamallin mukaisesti. Kaikki tarkastukset ja muut tehdyt toimenpiteet sekä havainnot kirjattiin suoraan mobiilikunnossapitojärjestelmään. Kunnossapidossa kerättyjä tietoja pystyttiin hyödyntämään entistä tehokkaammin juuri eniten vuotavien ja huonoimmassa kunnossa olevien verkosto-osien saneeraussuunnittelussa.
Venttiilitarkastuksia tehtiin vuoden 2025 aikana 626 kpl ja palopostitarkastuksia 313 kpl. Venttiilitarkastuksissa pääpaino oli vesijohtoverkoston päävesijohdoissa ja paloposteissa, jotka sijaitsevat kriittisimmissä vedenottopisteissä.
Koko toiminta-alueen laajuudella huuhdeltiin vesijohtoverkostoa huuhtelusuunnitelmien mukaisesti. Lyhytkestoisempia vedenvaihtoja ja juoksutuksia tehtiin tarvittaessa laatuhäiriöiden takia. Vesijohtoverkoston pidempiä ns. umpiperiä huuhdeltiin säännöllisesti ympäri vuoden veden laadun varmistamiseksi.
Vuonna 2025 HS-Veden toiminta-alueella sattui yhteensä 35 vesijohtovuotoa, joista 31 HS-Veden runkoverkossa ja 4 kiinteistöjen tonttijohdoissa.
Laskuttamattoman veden osuus vuonna 2025 oli 16,8 %, josta vuotoveden osuus 15,7 %. Lukema sisältää mm. palonsammutus- ja kadunpesuvedet, sekä verkoston huuhtelu-, että juoksutusvedet.
Jätevesiverkosto
Jätevesiverkoston kunnossapitoa jatkettiin kuluneen vuoden aikana edellisten vuosien tavoin suunnitelmallisesti ja tarvittaessa akuuttien tarpeiden mukaan. Viemäriverkoston kuntotutkimuksia ja korjauksia kohdennettiin erityisesti alueille, joissa viemäriin päätyvien vuotovesien määrä oli suuri.
Jätevesiverkoston kuntoa tutkittiin tekemällä tarkastuskaivojen kuntotarkastuksia ja kuvaamalla verkostoa. Viemäreiden kuntoa tutkittiin tv-kuvaamalla yhteensä n.2 km ja zoom-kuvaamalla n. 19.9 km. Kaivotarkastuksia tehtiin yhteensä 991 kpl. Tutkimuksista saatujen tietojen perusteella toteutettiin muun muassa viemäriverkoston saneeraustarpeen määrittelyä sekä korjattiin akuutteja korjauskohteita.
Vuoden 2025 aikana runkoviemäritukoksia oli jätevesiverkostossa 18 kappaletta ja paineviemärivuotoja korjattiin kolme. Viemäritukoksia aiheuttivat muun muassa viemäriin kertynyt rasva sekä viemäreiden huono kunto.
Kuluneen vuoden aikana tutkittiin, parannettiin ja korjattiin kohdistetusti Toijalan alueen viemäriverkostoja sekä aluekuivatusten toimintaa yhteistyössä Akaan kaupungin kanssa. Vuotovesiin liittyviä korjauksia tehtiin Akaan alueella noin 90 kpl ja vuotovesiä onnistuttiin vähentämään alueellisesti.
Hulevesiverkosto
Hulevesiverkostossa tehtiin tavanomaisia kunnossapitotoimenpiteitä esimerkiksi poistamalla hiekkaa sadevesien runkoviemäreistä sekä korjaamalla rikkoutuneita tarkastuskaivoja ja vaihtamalla kuluneita kansistoja. Hulevesiverkoston kuntoa tutkittiin jonkin verran tv-kuvaamalla sekä tekemällä kaivotarkastuksia. Kuluneen vuoden aikana perattiin ojia ja pestiin ja tyhjennettiin sadevesikaivoja ja -linjoja yhteistyössä omistajakuntien kanssa. Näillä toimenpiteillä tähdättiin myös osaltaan jätevesiverkostoon päätyvien vuotovesien vähentämiseen.
