Hämeenlinnan Seudun Vesi -konserni

Toiminnan kehittyminen ja tuloksellisuus sekä taloudellinen tilanne 

Konsernin liikevaihto oli noin 26,0 milj.€ (2023: 23,9 milj.€), liikevoiton ollessa 2,29 milj.€ (2023: 0,906 milj.€). Konsernin tilikauden tulos oli 0,41 milj.€ tappiollinen (2023: 1,71 milj.€ tappiollinen). 

Inflaatio, kunnossapito ja toimintavarmuuden parantaminen lisäsivät kustannuksia selvästi budjetoitua enemmän. Kohonneet hinnat ja kassatilanne johtivat siihen, että kaavailtuja verkostoinvestointeja ei kyetty toteuttamaan investointiohjelman mukaisesti. Lisämenoja yhtiölle aiheutti Ukrainan sodasta johtuva lisäpanostus toimintavarmuuden ja turvallisuuden kehittämiseen. Konsernin tulopuoli toteutui budjetoidun mukaisesti taksankorotusten vaikutuksesta. 

Verkostoinvestointien kokonaisvolyymi oli 4,4 milj.€ (2023: 5,5 milj.€), josta noin 3,5 milj.€ (2023: 5,1 milj.€) kohdistui verkostosaneerauksiin. Merkittävimpinä saneerauskohteina olivat Hämeenlinnassa Luukkaanlahden tuloviemärin saneeraus, Suomen Kasarminkatu-Louhimokatu saneeraus sekä Lamminraitin saneeraus Lammilla. Akaassa toteutettiin Hirvialhon vaiheen 3 saneeraus sekä Istosperäntien vesijohdon saneeraus. Hämeenlinnassa verkoston uudisrakentamiskohteista valmistui Alilaurilan asemakaava-alueen rakentaminen sekä aloitettiin Teollisuustien rakentaminen Iittalassa. Akaassa saatiin päätökseen Marssitien vesihuoltoverkostojen rakentaminen sekä aloitetiin Trumpettikujan rakentaminen. 

Laitosinvestoinnit olivat yhteensä 2,1 milj.€ (2023: 5,2 milj.€), joista merkittävimpänä tehtiin Paroisten puhdistamon saneeraus- ja laajennushankeen lopputöitä ja aloitettiin Sairion jätevesipumppaamon saneeraus. Lisäksi Hämeenlinnassa jatkui Viittakiven pohjavesilaitoksen rakentaminen, joka valmistuu vuoden 2025 aikana. Viittakiven vedenottamourakan pääurakoitsija asetettiin konkurssiin syksyllä 2025 ja hankkeen loppuunsaattaminen tehdään yhtiön omana työnä. Akaan puhdistamolla automatisoitiin OVK:n hiekanannostelulaitteisto. Lisäksi laitoskohteissa tehtiin useita pienempiä laite- ja laitossaneerauksia. 

Käyttövettä pumpattiin toimintavuoden aikana omaan verkostoon 5 705 766 m³ (2023: 5 590 168 m³). Veden kokonaismyynti oli 4 704 345 m³ (2023: 4 769 125 m³), josta naapurikuntiin ja osuuskunnille myytiin vettä yhteensä 124 894 m³ (2023: 103 075 m³). Lisäksi vettä johdettiin vähäisiä määriä Valkeakoskelle varavesilinjojen veden vaihtumisen turvaamiseksi. Laskuttamattoman veden osuus oli toimintavuonna 18,7 % (2023: 16,5 %) verkostoon pumpatusta vesimäärästä. Verkostohuuhteluiden ja muun yleisen vedenkäytön (mm. katujen pesu, sammutusvesi) osuus verkostoon pumpatusta vesimäärästä oli noin 1,1 % (2023: 1,3 %). Vuodoista johtuvan laskuttamattoman myynnin osuudeksi muodostui noin 17,6 % (2023: 15,2 %).

Vesijohtovuotoja yhtiön omassa verkostossa oli 32 kpl (2023: 42 kpl), niitä korjattiin kaiken tyyppiset vesijohtovuodot huomioiden 34 kpl (2023: 47 kpl). Paineviemärivuotoja yhtiön omassa verkostossa oli 8 kpl (2023: 2 kpl). 

Uusia liittymissopimuksia tehtiin 81 kpl (2023: 69 Kpl), mikä on edelleen huomattavasti normaalia pienempi määrä. 

Talousveden laatuvaatimukset täyttyivät toimintavuoden aikana. Velvoitetarkkailunäytteistä analysoitiin kolme laatutavoitteiden (rauta/ sameus) ylitystä Akaan verkostoalueella (2023: 3 kpl). Analyysitietoja käytettiin hyväksi verkoston huuhteluiden kohdentamisessa. Toimintavuonna jatkettiin Alajärven säännöstelyn muutossuunnittelua, jonka tarkoituksena on varmistaa tekopohjavedentuotanto ottamalla huomioon ilmastonmuutoksen vaikutus järven säännöstelyssä. 

Jätevettä käsiteltiin yhtiön jätevedenpuhdistamoilla yhteensä 9 267 116 m³ (2023: 8 478 068 m³) ja laskutettiin 4 602 018 m³ (2023: 4 651 837 m³). Laskuttamattoman jäteveden osuus käsitellystä jätevesimäärästä oli 50 % (2023: 45 %). Laskuttamattoman jäteveden määrä johtuu sadeperäisten vesien pääsystä jätevesiviemäriin ja edelleen jätevedenpuhdistamoille. Vuotuisiin eroihin vaikuttavat erityisesti erot sadannassa ja sulannassa. 

HS-Vesi käsittelee merkittävän osan haja-asutusalueilla muodostuvista erilaisista kiinteistöjen jätevesilietteistä. Paroisten, Toijalan ja Lammin jätevedenpuhdistamoille sekä Hauhon vastaanottoasemalle tuotiin käsiteltäväksi yhteensä 35 551 m³ (2023: 27 416 m³) umpikaivolietettä ja 10 814 m³ (2023: 9 796 m³) sakokaivolietettä. 

HS-Vesi valmisteli ehdotukset Hämeenlinnan ja Hattulan toiminta-alueiden päivittämiseksi huhtikuussa 2023 ja toimitti ne omistajien päätöksentekoon, missä ne eivät ole vielä edenneet. Akaassa toiminta-alue on päivitetty 2021. 

Verkostojen kunnossapidon ja saneerauksen kohdentamisen tarkentamiseksi tehtyä verkkotietojärjestelmän ja sen mobiilisovelluksen kehitystyötä ja jalkautusta yhtiön suunnittelu- ja verkostoyksiköissä jatkettiin. Kehitetty toimintamalli herättää edelleen alalla yleistä mielenkiintoa ja sitä on esitelty useissa eri tilaisuuksissa vesihuoltolaitoksille, konsulteille ja viranomaisille. Hankkeen jatkona kehitettiin automaattista vesijohtovuodonhakua. 

Toimintavuonna lähettiin kirjeet toiminta-alueella oleville liittymättömille kiinteistöille. Toiminta-alueella olevalla on vesihuoltolain mukainen liittymisvelvoite. Kiinteistöjä, joille kirjeitä lähetettiin, oli yhteensä 1 372 kpl. Esitietolomakkeita on palautettu 545 kpl ja niissä kiinteistö on joko ilmoittanut liittymishalukkuudesta tai hakeakseen vapautusta. Vapautushakemukset käsittelee kunnan ympäristöviranomainen. Liittymishalukkuuden on ilmoittanut 38 kiinteistöä. Ns. patistelu tapahtuu tämän jälkeen ympäristöviranomaisten toimesta. Vapautushakemuksia viranomaiselle on toimitettu 179. Niistä 144:n osalta on tullut päätös ja vapautus on myönnetty 121 kiinteistölle. 

Yhtiön toimitusjohtajana aloitti Ari Kaunisto 1.3.2024 edellisen toimitusjohtajan siirtyessä muihin tehtäviin. 

Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta

Toimintavuoden aikana yhtiö rahoitti useita tutkimus- ja kehittämishankkeita. Suurin panostus kohdistui Tampereen yliopiston vesihuoltopalveluiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioklusterin kolmanteen vaiheeseen (VEPATUKI). Lisäksi yhtiö osallistuu Vesilaitosyhdistyksen kehittämisrahaston osittain rahoittamaan selvitykseen, jossa pyritään selvittämään muoviputkien pitoaikaa. Lisäksi Aalto yliopiston jätevedenpuhdistuksen suoria kasvihuonekaasupäästöjä koskeva tutkimushanke jatkuu. 

Yhtiön rahoittaman ulkoisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisvolyymi oli n. 29 000 euroa. Tämän lisäksi yhtiössä on toteutettu oman toiminnan kehittämishankkeita osana käyttötoimintaa. HS-Vesi on myös Vanajavesisäätiön pääyhteistyökumppani, jolle annettiin toimintavuonna ylimääräinen 5 000 euron avustus. 

Tunnusluvut taloudesta, henkilöstöstä

Konsernin tulot olivat toimintavuonna 26 018 802 € (2022: 23 937 811 €). Liikevaihdosta 17 412 497 € eli 66,9 % (2023: 16 173 441 €, 65,4 %) muodostui veden ja jäteveden käyttömaksuista. Perusmaksujen osuus liikevaihdosta oli 5 893 710 € eli 22,7 % (2023: 5 102 501 €, 19,1%). 5 

Omistajakunnilta perittiin korvausta hulevesiviemäröintipalveluista 1 547 290,21 € (2023: 1 511 476,08 €).

Muut kuin taloudelliset tunnusluvut ympäristövaikutuksista

Vuosi 2024 oli Paroisten puhdistamolla ensimmäinen kokonainen toimintakausi saneeraus- ja uudisrakennushankkeen jälkeen. Toimintaan vaikutti vielä osittain hankkeen jälki- ja takuutyöt sekä prosessin säätö- ja käynnistystyöt. 

Tarkasteluvuonna Paroisten puhdistamo toimi hyvin ja kaikissa jakso- ja vuositarkastelussa olleet lupaehdot saavutettiin. Vesistöön johdettavien jätevesien hygienisointi oli käsittelyvuonna käytössä ympäristöluvan vaatimalla tavalla. UV:n teho toimi hyvin indikaattoribakteerien poistoon. 

Paroisilla mädätettyä lietettä aumakompostoitiin yhteensä 3 151 tn (2023: 4 902 tn) ja ulkoiseen käsittelyyn (Gasum Oy) toimitettiin lietettä yhteensä 2 594 tn (2023: 2 445 tn). 

Akaan jätevedenpuhdistamon viemäröintialueella lumien sulaminen ja syksyn runsaat sateet kuormittivat ajoittain sekä viemäriverkostoa että jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamon ohitusvesien käsittely-yksikkö toimi hyvin ja lupaehdot täyttyivät lukuun ottamatta biologisen hapenkulutuksen ensimmäisen neljänneksen poistotehoa. Vaikka vuosikohtainen kokonaistypen poistoteho saavutettiin, tarkkailukohtaisista typpimääräyksistä kaksi viidestä jäi saavuttamatta. Akaan jätevedenpuhdistamon viemäröintialueen runsaat vuoto- ja hulevedet edellyttävät jatkossakin toimenpiteitä sekä yhtiön että kiinteistöjen viemäriverkostoissa. Toimintavuonna jatkettiin selvityksiä typenpoiston tehostamiseksi, sillä puhdistamolla ei aina päästä typen jäännöspitoisuuden lupaehtoon prosessilämpötilan ollessa vähintään 12 astetta. Akaan jätevedenpuhdistamolla muodostuneet jätevesilietteet 2 045 tn (2023: 2 045 tn) käsiteltiin kokonaan ulkopuolisella (Gasum Oy) lietteenkäsittelylaitoksella. 

Lammin puhdistamo toimi hyvin laiterikoista huolimatta ja lupaehdot täyttyivät lukuun ottamatta orgaanisen aineen jäännöspitoisuutta kolmannella vuosineljänneksellä. Puhdistamo täytti myös nitrifikaatiolle asetetut tavoitearvot. Lammilta toimitettiin lietettä yhteensä 495 tn (2023: 605 tn) ulkoiselle käsittelijälle (Gasum Oy). 

Viemäriverkostossa ja pumppaamoilla tapahtuvien ylivuotojen määrä kasvoi laiterikkojen ja runsaiden sateiden vuoksi. Akaan viemäröintialueella ylivuotoja tapahtui yhteensä noin 43 145 m³ (2023: 11 400 m³), joka sisältää puhdistamon ohituksen etuselkeytyksen jälkeen 2 069 m³ ja Paroisten viemäröintialueilla yhteensä noin 598 m³ (2023: 147 m³). Lammin viemäröintialueelle verkostoylivuotoja oli noin 900 m³ (2023: 0 m³). 

Akaassa ylivuotoja vähennetään kohdennetuilla verkostosaneerauksilla sekä laatimalla seuranta- ja priorisointijärjestelmä pumppaamoittain vuotovesien vähentämiseksi seuraavien vuosien aikana. 

HS-Vesi liittyi tammikuussa 2023 jätevedenpuhdistuksen vapaaehtoiseen green deal-sopimukseen vuoteen 2027. Yhtiö sitoutui kuuteen tavoitteeseen, joiden toteutumista arvioidaan vuosittain osana vuosikertomusta. 

Kaikkien kolmen jätevedenpuhdistamon ja niiden viemäröintialueiden SSP-kartoitukset ja toimenpideohjelmat riskien vähentämiseksi päivitettiin suunnitelman mukaisesti. 

Rakenne- ja rahoitusjärjestelyt ja omat osakkeet

HS-Vesi omistaa kaikki HS-Hulevesipalvelut Oy:n osakkeet. 

Emoyhtiön osakkeet

Yhtiön kaikki osakkeet (150 228 kpl) ovat Hämeenlinnan ja Akaan kaupunkien ja Hattulan kunnan omistuksessa. Käytössä on vain yksi osakelaji, jolloin kaikki osakkeet tuottavat yhdenmukaiset oikeudet. 

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Yhtiö on ilmoittanut halukkuuden osallistua isoimpien vesilaitosten yhteiseen hankkeeseen, jossa on tarkoitus parantaa vesilaitosten suojautumista fyysisiä ja kyberuhkia varten. Hankkeelle on haettu julkista rahoitusta. 

Arviot konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 

Toimintavuonna talousvettä myytiin kiinteistöille noin 1,4 % ja niiden jätevesiä puhdistettiin noin 1,1 % vähemmän kuin vuonna 2023. Myynnin pieneneminen johtui mm. energian hinnan kohoamisesta, mikä on vähentänyt veden kokonaiskäyttöä kotitalouksissa sekä vähemmän vettä kuluttavien vesikalusteiden vaihdoista kiinteistöillä. Talousveden ja jäteveden myynnin volyymin arvioidaan edelleen hieman laskevan tulevina vuosina, jos väestömäärän kasvu yhtiön verkostoalueilla pysyy maltillisena. Säästävien vesikalusteiden käytön lisääntyminen kiinteistöjen taloteknisten saneerausten myötä kompensoi vähäisestä asukasmäärän kasvusta aiheutuvaa vedenkulutusta. Liittymismaksukertymän arvioidaan yleisen taloustilanteen heikkojen näkymien vuoksi pysyvän poikkeuksellisen alhaisena. Toiminta-alueen liittymättömien kiinteistöjen kannustaminen liittymiseen ei lisää liittymismaksukertymää nopeassa aikataulussa. Etäluettavien vesimittareiden asentamisella avulla pystytään hiljalleen laskutus muuttamaan ajantasaisemmaksi, joka helpottaa taloushallintaa. 

Ukrainassa käynnissä oleva sota ei ole välittömästi vaikuttanut kriittisten kemikaalien tai materiaalien saatavuuteen, mutta sota on lisännyt käyttöhyödykkeiden hankintakustannuksia ja toimitusaikoja. Sodasta kerättyä tietoa on käytetty hyväksi varautumisen ja turvallisuuden kehittämisen suunnittelussa ja sen pohjalta tehtävät toimenpiteet lisäävät yhtiön kustannuksia myös tulevina vuosina. Kustannuksia lisää osaltaan myös EU:n verkko- ja tietoturvadirektiivin (ns. NIS2-direktiivi) toimeenpano, jonka velvoitteet tulevat voimaan vuoden 2025 aikana. Ukrainan sota on aiheuttanut merkittäviä muutoksia vesihuoltolaitosten suojaukseen. 

EU:n jätevesidirektiivin uudistamistyö on saatu päätökseen marraskuussa 2024. Direktiiviuudistus lisää seuraavan 20 vuoden aikana investointeja jätevesien puhdistusprosessiin Paroisten ja Akaan puhdistamoilla. Kyseisille puhdistamoille tulee myös velvollisuus panostaa energiansäästöön ja lisätä jätevesistä ja sen puhdistuksen sivuotteista tuotettavan energian määrää joko uusien investointien tai ostopalveluiden avulla. Lisäkustannusten suuruus ja aikataulu täsmentyvät kansallisen lainsäädännön valmistumisen myötä. 

Puhdistamolietteestä valmistettujen lannoite- ja maanparannusvalmisteiden hyödyntäminen maataloudessa on viime vuosina vaikeutunut elintarvikeyritysten asettamien käytön kieltojen vuoksi. Vesiyhtiön Paroisilla valmistama maanparannuskomposti ja kompostimulta on toistaiseksi saatu täysin hyödynnettyä. Vuoden 2023 alkupuolella tuli voimaan lannoitelain pohjalta ns. fosforiasetus, joka ensimmäistä kertaa säätelee mm. puhdistamolietteestä valmistettujen kasvualustojen fosforipitoisuuksia viherrakentamisessa. Raja-arvot astuvat voimaan vuoden 2027 alussa ja niiden arvioidaan vähentävän puhdistamolietteen käyttöä viherrakentamisessa. Lokakuussa 2023 tuli voimaa asetus lannoitevalmisteista, mikä osaltaan lisää sääntelyä puhdistamolietteestä valmistetun maanparannuskompostin käyttöä peltoviljelyssä. Vaikka sota Ukrainassa on tuonut esille aiempaa paremmin puhdistamolietteen arvon fosforin ja typen lähteenä, sen sisältämien ravinteiden hyötykäyttö maataloudessa ja viherrakentamisessa on muutostilanteessa. Tämä yhdessä ennakoidun jätevesidirektiivin energiaomavaraisuusvaatimuksen kanssa lisää yhtiön puhdistamolietteen käsittelyn ja loppusijoituksen kustannuksia. Paroisten puhdistamon osalta mädätyksen jatkoa arvioidaan lähivuosina, sen jälkeen kun on otettu käyttöön lämmön talteenotto puhdistetuista jätevesistä.

Omasta mädätteen kompostoinnista on tarkoitus muutaman vuoden sisällä luopua ja käyttää vapautuva kompostikenttää aurinkoenergian tuotantoon. 

Paroisten puhdistamon saneerauksen ja tehostamisen valmistuttua yhtiö tehostaa Akaan jätevedenpuhdistamon typenpoistoa. Energiatehokkuuden parantamiseksi yhtiö tulee tulevaisuudessa korvaamaan Akaan puhdistamon öljylämmityksen vesilämpöpumpulla. Lämpöpumpun asentaminen edellyttää puhdistamolla LVI-tekniikan osittaista uusimista. 

Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti tammikuussa 2020 hankkeen kansallisen vesihuoltouudistuksen toteuttamiseen. Hankkeella etsitään ratkaisuja Suomen vesihuollon uudistamiseen ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Tavoitteena on varmistaa kaikille vesihuoltolaitosten asiakkaille turvallinen ja laadukas vesihuolto sekä edistää mm. uuden teknologian keinoin vesihuollon energia- ja resurssitehokkuutta. Kansallisen vesihuoltouudistuksen toimenpanosuunnitelma valmistui vuonna 2022 ja sen pohjalta on aloitettu maa- ja metsätalousministeriön johdolla vesihuoltolain uudistamisen ensimmäinen vaihe. Lakiluonnos on ollut lausuntokierroksella ja hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa keväällä 2025. Sen rinnalla jatketaan muiden toimintasuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamista. Kansallisen vesihuoltouudistuksen lopullinen sisältö ja vaikutus yhtiön toimintaan selviää tulevina vuosina. Lähtökohtaisesti HS-Vedellä on hyvät edellytykset vastata kansallisen vesihuoltouudistuksen mukaan tuomiin muutoksiin. 

Veden toimitusvarmuuden parantamiseksi yhtiön on lisättävä vedenhankinnan kapasiteettia tilanteessa, jossa yhtiön päävedenottamo on poissa käytöstä. Kapasiteetin kasvattamiseksi selvitetään mahdollisuuksia vedenoton lisäämisen olemassa olevilla kaivoalueilla. Tämän lisäksi tehdään pohjavesitutkimuksia uusien ottamoiden perustamiseksi. Uusien alueiden käyttöönotto voi kestää tutkimuksineen ja lupaprosesseineen 5–10 vuotta. Osassa pohjavedenottamoita on varauduttava raudan ja mangaanin poistoon. Lisäksi yhtiö on valmistellut lupahakemusta Alajärven säännöstelymääräysten muuttamiseksi. Uudella luvalla pyrittäisiin varmistamaan vedenhankinnan toimintavarmuutta perättäisinä kuivina vuosina sekä vähentämään kevättalven pakollista pinnanlaskua vähälumisina talvina. Tulevaisuudessa on varmistettava myös Akaan vedenhankinta etenkin mahdollisissa vedenhankinnan erityistilanteissa. Koko eteläisen Pirkanmaan vedenhankinnan toimintavarmuuden parantamiseksi alueelle on hankittava talousvettä Tampereen suunnasta. Tavase hankkeen kaaduttua ainoaksi vaihtoehdoksi on jäämässä yhteistyö Tampereen Vesi Oy:n kanssa heidän tulevassa pintavesilaitoshankkeessa. 

Ylävesisäiliöiden saneeraaminen jatkuu. Lähivuosina saneerataan Parolan ja Kalvolan vesitornit. Pohjavesilaitosten ja pk-asemien saneerausta jatketaan erikseen ylläpidettävän saneerausohjelman mukaisesti. 

Oman toiminnan ohjaaminen ja suuntaaminen nykyistä enemmän ennakoivaan kunnossapitoon palvelee hyvin häiriöttömän vesihuollon vaateita. Verkostojen saneerauksen ja kunnossapidon kohdentamista toteutetaan yhtiössä kehitetyillä omaisuuden hallinnan toimintaprosesseilla. Verkostojen kuntotietojen kerääminen priorisoidaan toiminnan tai tavoitteiden kannalta tärkeille verkosto-osille, silloin kun kuntotietoa ei ole olemassa. Kerätyn tiedon perusteella päätetään kunnossapidon ja saneerauksen tarve ja arvioidaan mahdolliset lisäpanostustarpeet. Jätevesiviemäröinnissä ovat erityisen ongelmallisia puhdistamoille ja jätevedenpumppaamoille suuren virtaamapiikin aiheuttavat vesijakeet. Niitä tulee sekaviemäröidyiltä kaupunginosilta, kaduilta ja toreilta sekä kiinteistöjen piha-alueilta. Huonokuntoiset jätevesiviemärit vuotavat lisäksi sisäänpäin. Haasteena on saada myös kiinteistöjen omistajat uusimaan vuotavat tonttiviemärinsä. Vuotovesien määrään on vaikeaa vaikuttaa lyhyellä aikavälillä. Työn arvioidaan kestävän useita vuosia. Vuoden 2025 aikana on tarkoitus rakentaa priorisointijärjestelmä jätevesipumppaamoiden vuotovesiselvityksiä varten. Priorisoinnissa käytetään hyödyksi jo olemassa olevaa mittausdataa. 

Yhtiössä käynnistyi vuoden 2021 aikana pilot-hankkeena projekti, jossa selvitetään soveltuvia etämittauksen käytäntöjä ja tiedonsiirtotapoja. vuoden 2024 aikana tehtiin laaja-alinen selvitys etäluettaviin vesimittareihin liittyen. Selvitystyön perusteella päätettiin etäluenta järjestää NB-IoT mittareilla ja tiedonsiirrolla. Tällä tekniikalla kokonaiskustannukset ovat pienimmät ja tarvittavia toimijoita järjestelmä mahdollisimman vähän. Asennus aloitetaan isommista vedenkuluttajista koko yhtiön toiminta-alueella ja ns. pikku mittareita asennetaan aluksi n. 400 kpl. Kokemusten pohjalta päätetään pikku mittareiden osalta etenemisestä ja aikataulusta syksyllä 2025. Todennäköisesti etämittaukseen siirrytään vähitellen pääasiassa vesimittarien vaihtorytmiin perustuen. 

Henkilökunnan vaihtuessa on hiljaisen tiedon siirto turvattava, vaikka monilta osin tiedot onkin jo saatu talletettua sähköisiin järjestelmiin. Henkilökuntarakenteeseen voi tulla vähäisiä muutoksia tulevaisuudessa, mutta pääosin nykyisellä organisaatiorakenteella selvittäneen lähivuodet. Riskienhallintaan tulee tulevina vuosina panostaa nykyistä enemmän resurssia. 

Yhtiön kolme merkittävintä riskiä ovat: 

• riski vakavaksi häiriöksi toimitettavan talousveden laadussa 
• riski toimitusvarmuudesta, jos yhtiön päävedenottamo ei ole käytettävissä 
• riski ettei ole tarvittavia resursseja verkostojen riittäväksi uusimiseksi 

Ylläkuvattuja ja muita määriteltyjä riskejä pyritään hallitsemaan linjaorganisaatiossa käytettävissä olevin keinoin. Riskienhallinnan kannalta on myös tärkeää kerätä asiakaskunnan keskuuteen ns. mainepääomaa, mikä tarkoittaa vähintään yhtä laajaa tiedottamista ja näkyvyyttä kuin tähän asti. Näin menetellen vesihuoltolaitoksen maine kestää myös väistämättä silloin tällöin toistuvat asiakkaille asti näkyvät toimitus- ja muut häiriöt. 

Emoyhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat

Kertomusvuoden varsinainen yhtiökokous pidettiin 8.5.2024. Yhtiökokouksen valitsemina hallituksen jäseninä ja heidän varahenkilöinään ovat toimineet Henna Hanka (Jukka Saario), Pasi Honkanen (Ulla-Maija Silven), Saila Kallioinen (Jouko Rytkönen), Kari Kamppinen (Lauri Siukola), Mirja Piiroinen (Juha Torvinen), Veli-Pekka Verho (Teemu Koskinen) ja Matti Vuorinen (Marko Paasu). Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin Erkki Yli-Rantala (KTM, KHT) ja BDO Oy. Varatilintarkastajiksi valittiin Henry Kampman (KTM, KHT) ja BDO Oy. 

Hallituksen puheenjohtajana toimi Henna Hanka ja sihteerinä yhtiön toimitusjohtaja Jukka Meriluoto (ajalla 1.1–28.2.2024) ja Ari Kaunisto (ajalla 1.3–31.12.2024). Lisäksi omistajakuntien kaupungin-/ kunnanjohtajilla oli osallistumisoikeus hallituksen kokouksiin. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 10 kertaa.  

Hallituksen esitys emoyhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi sekä esitys mahdollisesta muun vapaan oman pääoman jakamisesta 

Emoyhtiön tilikauden tulos on -420 825,16 € (2023: – 1 583 779 €) ja voitonjakokelpoiset varat 32 629 365,55 € (33 050 190,71 84 €). Hallitus ehdottaa, että tilikauden tappio kirjataan omaan pääomaan eikä osinkoa yhtiöjärjestykseen perustuen jaeta.